Käyttöohje ja annostus muusta ruokinnasta riippuen:
kilpailevat hevoset, siitostammat ja nuoret hevoset: 30–60 g/pv
kevyttä työtä tekevät harrastehevoset: 15–45 g/pv
Yksi mitallinen painaa noin 30 g. Sekoitetaan rehun joukkoon. Säilytettävä kosteudelta suojattuna viileässä.
Kalsium ja fosfori ruokinnassa
Kun puhutaan kalsiumista (Ca), puhutaan samalla myös fosforista (P). Kalsium ja fosfori ovat hevosten pääkivennäiset: yhdessä ne ne muodostavat yhdisteen, joka aikaansaa luiden kovuuden, ja ovat siten luuston tärkeimmät ainesosat.
Kantavan tamman ja varsan ruokinnassa kalkin ja fosforin suhteen eli Ca:P-suhteen pitää olla 1,5:1 – 2,1:1 ja muilla hevosilla 1,2–1,5:1 (lähde: Hevosen ruokinta ja hoito, Saastamoinen, Hyyppä, Teppinen).
Kalsiumin ja fosforin puutosoireita voi syntyä neljästä eri syystä:
- niitä ei ole tarpeeksi rehuissa
- niiden keskinäinen suhde on väärä
- hevonen ei saa riittävästi D-vitamiina
- rehuissa on niukasti valkuaista eli proteiinia
Kalsiumin ja fosforin väärä annostelusuhde onkin yksi yleisimmistä ruokintavirheistä. Tämä on yleistä hevosilla, jotka syövät runsaasti väkirehua, sillä viljassa on erittäin paljon fosforia.
Heinässä ja laidunruohossa kalkin ja fosforin suhde on oikea. Toki voi käydä myös niin, että heinä sisältää enemmän fosforia kuin kalkkia, jolloin se on otettava huomioon ruokintaa suunnitellessa. Parasta olisi, jos heinästä saadaan heinäanalyysi varmistamaan asian oikea laita.
Molempien kivennäisten (Ca ja P) yliannostus aiheuttaa usein muiden kivennäisten sekä myös vitamiinien huonontunutta hyväksikäyttöä.